kummittelua

mä siivosin tänää gerbiilin häkin ja sen seurauksena se meinas karkaa ja mun huoneen lattia oli täynnä niitä kuivikkeita. jouduin siis imuroimaan lattian, mutta ei siin mitää koska kuuntelin the phantom of the opera -soundtrack-levyä! se on oikeesti jotai, jotai, jotai, täydellistä. anteeksi, fanityttökohtaus.. me oltiin viime kesänä siellä lontoossa, ja käytiin kattomas se musikaali. se oli oikeesti aivan ihana, tos on traileri siitä:

nam, muistan edelleen joka hetken tosta. me istuttiin siellä aika ylhäällä sillain, että nähtiin tosi hyvin sinne näyttämölle, ja rakastin sitä. toi musiikki on ihana, ja tarina iha sairaan kaunis ja koskettava ja kaikkea.

ANTEEKSI olen nyt hiljaa.

joo, emilia oli siis eilen meillä. me vaan istuttiin kuutisen tuntia mun huoneessa juttelemassa, välissä käytiin tuossa rannassa ku se halus kuvata. oli kivaa, sille oli jotenki hirvee helppo jutella narutosta kuroshitsujista princess princessistä kaikesta. 

mä en tiedä yhtään että mitä tekisin huomenna, ehkä vaan makaan ja raiskaan edelleen tota levyä ja lukisin don rosan roope ankan elämä ja teot kakkosta. don rosa on muuten iha mahtava piirtäjä, nauran aina äänee ku luen niitä sen sarjiksii. 

nojoo, tää tais olla sit tässä. goodbyee